
Viikko sitten päätettiin siskon kanssa kokeilla tehdä makkaraa itse. Kalamakkaraa suunniteltiin ensimmäiseksi kokeiluksi, jotta päästäisiin lopusta pakastimessa olevasta talven kalasaaliista eroon.

Homma alkoi alkuviikolla sian suolen tilaamisella. Paikallisen ruokakaupan lihatiskiltä luvattiin suolta perjantaiksi, ja niinhän sitä iltapäivällä vihdoin sieltä tällainen 8 metrin pätkä löytyi. Suoli on pakattu tiiviisti muovisuikaleen ympärille. Suolta liotetaan kylmässä vedessä ensin muutama tunti, ja vesi kannattaa ainakin kertaalleen vaihtaa.

Päivällä tehtiin makkaramassat jo valmiiksi ennen suolen saantia. Teimme kahdenlaista kalamakkaraa, sellaista ihan perusmaustettua miedompaa sekä sitten mausteisempaa. Kaikki ainekset jauhettiin lihamyllyn läpi ja niin saatiin aikaiseksi tasainen massa.

Suolen saannin ja liotuksen jälkeen olikin sitten vuorossa täyttö. Lihamyllyyn liitettiin suutinosa ja suolta pujotettiin suuttimen päälle niin paljon kuin sitä siihen saatiin menemään. Suoli leikattiin päästä poikki ja sitten alettiin kalamassaa ajamaan myllyn läpi. Kun suoli oli pienen matkaa täyttynyt, tehtiin päähän solmu, ja jatkettiin suolen täyttämistä niin kauan kuin suolta riitti. Sitten taas loppupäähän solmu, ja uusi pätkä suolta paikoilleen täyttämistä varten.

Kun suolet oli täytetty, kieputettiin ne sopivan pituisiksi makkaroiksi ja neulalla pisteltiin jokaiseen makkaraan muutama reikä estämään halkeamista keittämisen aikana.

Makkarat keitettiin miedosti suolalla maustetussa vedessä. Veden lämpötilan pitää olla noin 80 astetta eli, kun vesi nippa nappa poreilee. Vesi ei saa kiehua! Makkaroita keitettiin n. 15-20 minuuttia. Keittämisen jälkeen makkarat poistettiin kattilasta ja hieman jäähdyttyään leikattiin irti toisistaan kieputuskohdista.

Mausteinen makkara sisälsi haukea, lohta, sipulia, valkosipulia, tuoretta punaista chiliä, aurinkokuivattuja tomaatteja, suolaa, cayennepippuria, curry poweria, kananmunia sekä kuohukermaa.

Miedompiin makkaroihin tuli haukea, lohta, sipulia, sitruunamehua, tilliä, sitruunapippuria, valkopippuria, suolaa, kananmunia ja kuohukermaa. Aineksia ei tullut sen kummemin mitattua. Kananmunia tuli ehkäpä noin yksi muna kalamassakiloa kohden, kermaa sen verran, että massasta tuli sopivan notkeaa ja mausteita oman maun mukaan. Ennen suolen täyttöä pannulla paistettiin massoista pienet koemaistiaiset, että saatiin maut kohdalleen.
Kalamassaa meillä taisi olla kaikkiaan liki 10 kiloa, ja tuo tilaamamme siansuoli ei riittänyt alkuunkaan, vaan massaa jäi jäljelle yli puolet. Onneksi seuraavana päivänä onnistuttiin saamaan ilman tilaamista suolta lisää naapurikaupungin kotipalvaamon tehtaanmyymälästä, ja päästiin jatkamaan makkaran tekoa.
Nyt on kesän grillailuja varten pakastimet täynnä omatekoista kalamakkaraa. Makkaraa tullaan varmasti tekemään toistekin, nyt kun alkuun päästiin ja homma sujui yli odotusten. Lihaversioitakin pitää varmasti vielä kokeilla.